Neuropsykiatria NYT

Kehityksellinen neuropsykiatria lapsuudesta aikuisuuteen

FOLKHÄLSAN, TOPELIUKSENKATU 20, HELSINKI

 

LUENTOJEN ESITTELYT
 

1. PÄIVÄ (Torstai 14.9.2017)

Katsaus tämän päivän neuropsykiatriaan (klo: 9.45 - 10.30)

Sami Leppämäki, LT, psykiatrian dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapian erityispätevyys

Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt ovat yleisiä, mutta niiden tunnistaminen on edelleen vaihtelevaa Suomessa. Avausluennolla käydään läpi yleisimmät häiriöt sekä niihin liittyviä mielenkiintoisia tutkimustuloksia suhteessa diagnostiikkaan ja hoitoon.

Sami Leppämäki työskentelee tällä hetkellä psykiatrian erikoislääkärinä erityisosaamisalueinaan muun muassa kehityksellinen neuropsykiatria, pakko-oireinen häiriö, työkyky- ja psykoterapia-arviot, mielialahäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt. Hän on pitkän linjan neuropsykiatrian asiantuntija ja Suomessa yksi eniten aiheesta julkaisseista alan ammattilaisista. Sami on tehnyt aiheesta kattavaa kansainvälistä tieteellistä tutkimusta sekä lukuisia yleistajuisia oppaita, lehti- sekä tv-haastatteluja. Sami on myös luennoitsijana varsin pidetty ja arvostettu.
 

Kehityksellisen neuropsykiatrian liitännäisoireista lapsilla(klo 10.30-11.15)

Hanna Raaska, LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri

Esittely tulossa
 

Toimintakyvyn arvioiminen neuropsykiatriassa – ICF käytännössä (klo:12.30 - 13.30)

Petriina Munck, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi

Neuropsykiatristen oireiden kirjo on yksilöllinen vaikuttaen eri ihmisten elämään monin tavoin. Jo diagnoosivaiheessa on olennaista pohtia, miten yksilön arjen toimintakykyä sekä erityisesti osallistumista voitaisiin parhaiten arvioida ja tukea.  Toimintakykyyn, sopeutumiseen ja osallistumiseen vaikuttavat useat yksilöön ja ympäristöön liittyvät tekijät, joista on tärkeää olla tietoinen kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa sekä kuntoutuksen aikana.

Perehtymällä ICF- toimintakykyluokitukseen ammattilainen saa välineitä asiakaslähtöiseen näkökulman sekä yksilöllisen osallistumisen tarpeiden huomioimiseen. Esityksen tavoitteena on avata ICF- toimintakykyluokitusta (International Classification of Functionin, WHO) mahdollisimman käytännönläheisestä näkökulmasta.

Petriina Munck työskentelee vapaana tutkijana sekä lastenneuropsykologina ProNeuronissa. Hänen tutkimuksensa liittyy pienenä keskosena syntyneiden lasten ja nuorten kehitykseen ja toimintakykyyn. Lastenneuropsykologina hän arvioi ja kuntouttaa lapsia ja nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia sekä eri tavoin toimintakykyyn vaikuttavia neuropsykiatrisia haasteita.
 

Kokemuksia kuntoutuksen tavoitteiden asettelusta GAS-asteikolla (klo:14.00 - 14.45)

Anna-Mari Andersson, PsM, psykologi, neuropsykiatrinen valmentaja

Kuntoutuksen tavoitteiden asettelu luo perustan ja onnistumisen mahdollisuudet yhteiselle 
kuntoutusjaksolle. Tämä vaativa tehtävä kysyy kuntouttajalta asiantuntijuutta, joustavuutta ja kykyä asettua
asiakkaan kanssa samalle aaltopituudelle. Miten laatia yhdessä asiakkaan kanssa hänelle keskeisimmät, kuntoutusmotivaatiota vahvistavat kuntoutuksen tavoitteet? Miten tavoitteita asetetaan, muutetaan ja seurataan prosessin eri vaiheissa? Miten GAS (goal attainment scaling) asteikko voi helpottaa tätä tehtävää? Esityksessä käydään läpi näiden kysymysten lisäksi konkreettisia esimerkkejä onnistuneesta tavoitteen asettelusta.

Anna-Mari Andersson työskentelee psykologina ja neuropsykiatrisena valmentajana ProNeuron Neuropsykiatriakeskuksella. Hänellä on työkokemusta myös erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatriasta sekä aikuisten neuropsykiatriasta ja psykiatriasta. Hänen ydinasiakasryhmäänsä kuuluvat lapset, nuoret ja aikuiset, joilla on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Viime vuosien päätyönsä Anna-Mari on tehnyt Kelan valtakunnallisessa Oma väylä -projektissa, jossa kehitetään kuntoutusta juuri tälle asiakasryhmälle. Kuntoutustyönsä menetelmiä Anna-Mari päivittää tällä hetkellä opiskelemalla kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti (CBT)-koulutuksessa.  Anna-Mari myös kouluttaa neuropsykiatristen asiakkaiden kuntoutusmenetelmien parissa. Työnsä ohella Anna-Mari on aiemmin tehnyt neurotieteellistä tutkimustyötä Helsingin yliopiston kognitiotieteen tutkimusryhmässä, siten hänen työotettaan ohjaa tieteelliseen näyttöön pohjautuva perusta, jonka luontevana jatkumona toimii tutkimustiedon räätälöinti kullekin asiakkaalle ja asiakasryhmälle soveltuvaksi. Näihin nivoutuu kiintoisalla tavalla myös tavoitteen asettelu ja kuntoutusmenetelmien toimivuuden mittaaminen, jotka ovat Anna-Marin erityisen kiinnostuksen kohteita.


 

Moniammatillisen työryhmän kokemuksia eri-ikäisten yksilö- ja ryhmäkuntoutuksesta(klo:14.45 - 16.00) 

Paula Pirilä, FM, puheterapeutti

Hanna Uurainen, PsM, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi  

Esittely tulossa

Keskustelua ja päivän päätös klo 16:15

 

2. PÄIVÄ (Perjantai 15.9.2017)

Toiminnanohjauksen ongelmat neuropsykiatriassa (klo: 9.30-10.30)

Juha Salmitaival, PsT, neuropsykologian dosentti   

Toiminnanohjauksen ongelmia esiintyy eriasteisina lähes kaikissa kehityksellisissä neuropsykiatrisissa häiriöissä kuten tarkkaavuushäiriöissä ja autismikirjossa.

Toiminnanohjaus on sateenvarjokäsite sisältäen joukon toimintoja suunnitelusta ja päätöksentekoon, kykyyn vaihtaa joustavasti tehtävää ja tiedon käsittelyyn lähimuistissa. Tänä päivänä tunnistetaan aiempaa keskeisemmin myös toiminnanohjauksen tärkeä rooli itsesäätelyssä. Itsesäätely alkaa kehittyä varhaisessa ikävaiheessa vaikuttaen lapsen ja nuoren kykyyn säädellä mm. käyttäytymistään ja tunteitaan. Aikuisuudessa toiminnanohjauksen haasteet voivat näkyä usealla elämän osa-alueella.  

Esitys antaa käsityksen tämänhetkisen neuropsykiatrisen toiminnanohjauksen tutkimuksen ajankohtaisimmista kysymyksistä. Miksi moniin neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy toiminnanohjauksen häiriöitä? Miten toiminnanohjausta voidaan arvioida arjen toiminnoissa? Miten tutkimuksia voisi hyödyntää käytännön moniammatillisessa työssä? Voidaanko  toiminnanohjausta harjoittaa tietokonepohjaisilla menetelmillä kuten peleillä?

Juha Salmitaival työskentelee tällä hetkellä vanhempana tutkijana Åbo Akademin tutkimuksen huippuyksikössä hankkeessa nimeltä BrainTrain  (www.braintrain.fi) ja psykologina ProNeuronissa tehden lasten, nuoren ja aikuisten tutkimuksia sekä yksilö- ja ryhmäkuntoutusta. Hän tutkii  toiminnanohjauksen mekanismeja yhdistämällä uusimpia aivotutkimuksen ja  käyttäytymistutkimuksen menetelmiä. Ryhmä soveltaa kehittämiään menetelmiä mm. autismi, ADHD, ja Parkinson tutkimuksessa. Viimeaikaiset panostukset ovat olleet erityisesti tietokonepohjaisten  toiminnanohjauskuntoutusmenetelmien vaikuttavuuden arvioinnissa.
 

Autismikirjon sosiaalis-kommunikatiivisten vaikeuksien kuntoutus elämän eri vaiheissa (klo 10.30 - 11.30)

Soile Loukusa, FT, puheterapeutti, akatemiatutkija

Sosiaalis-kommunikatiiviset haasteet heikentävät huomattavasti autismikirjon henkilöiden elämänlaatua ja toimintakykyä. Esityksessä käydään lävitse uusimpia tutkimusperustaisia autismikirjon kuntoutusmenetelmiä, jotka soveltuvat eri-ikäisten autismikirjon henkilöiden sosiaalis-kommunikatiivisten taitojen kuntoutukseen.

Soile Loukusa työskentelee akatemiatutkijana Oulun yliopiston logopedian tutkimusyksikössä. Hänen pääasiallisena tutkimuskohteenaan ovat sosiaalis-pragmaattiset vaikeudet lapsilla ja aikuisilla, joilla on autismikirjon häiriö. Lisäksi hän tutkii lasten sosiaalis-pragmaattisten taitojen kehittymistä ja arviointia sekä sosiaalis-pragmaattisia taitoja lapsilla, joilla on ADHD tai kielellinen erityisvaikeus. Ennen akatemiatutkijan tehtävää hän on työskennellyt logopedian yliopistonlehtorina ja tutkijatohtorina. Hän on myös työskennellyt puheterapeuttina erilaisia kehityksellisiä häiriöitä omaavien lasten parissa.
 

Autismikirjo ja ADHD – arviointimenetelmät (klo 12.45 - 13.45)

Outi Reinvall, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi

Autismikirjon häiriöiden sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöiden mahdollisimman varhainen tunnistaminen on keskeistä sopivien tukitoimien sekä kuntoutuksen suunnittelemiseksi. Esityksessä käsitellään autismikirjon häiriöiden sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöiden tunnusomaisia käyttäytymispiirteitä erityisesti lapsilla ja nuorilla sekä nykykäytännön mukaisia menetelmiä näiden käyttäytymispiirteiden arvioimiseksi. Esityksessä paneudutaan neuropsykiatrisiin arviointimenetelmiin, joita voidaan hyödyntää hoitoprosessin eri vaiheissa kuten diagnostiikassa tai kehityksen ja kuntoutumisen moniammatillisessa seurannassa.  

Outi Reinvall valmistelee väitöskirjaa autismikirjon häiriöiden neurokognitiivisesta suoritusprofiilista sekä psykiatrisista liitännäisoireista Helsingin yliopistossa.Hänellä on autismikirjon häiriöiden puolistrukturoidun diagnostisen havainnointimenetelmän ADOS-2 kouluttajapätevyys. Hän työskentelee neuropsykologina HUS lastenneurologialla lasten autismipäiväkeskuksessa ja kehityshäiriöpäiväkeskuksessa. Neuropsykologin työssään Outi kohtaa lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään erilaisissa elämäntilanteissa alkaen oireiden alkuselvittelystä kuntoutuksen suunnitteluun ja sen toteutuksen seurantaan.
 

Oma väylä – keskeisimpiä kuntoutusmenetelmiä ja tuloksia sekä oivalluksia neuropsykiatrisesta hoitopolusta  (klo:14.15 - 15.45)

Jani Kjäll, perhepsykoterapeutti (VET), psykiatrinen sairaanhoitaja,

Anna-Mari Andersson, PsM, psykologi, neuropsykiatrinen valmentaja

Kelan valtakunnallisessa Oma väylä -projektissa kehitetään kuntoutusta nuorille aikuisille (18v-35v), joilla on ADHD tai Aspegerin oireyhtymä. Lisäksi kuntoutujilla  voi olla psykiatrisia oireita /diagnooseja tai oppimisvaikeuksia. ProNeuron on toiminut yhtenä viidesta kuntoutuksen kehittämisprojektin palveluntuottajista vastaten hankkeessa 40 asiakkaan monimuotoisesta yksilö- ja ryhmäkuntoutuksesta. Jani Kjäll ja Anna-Mari Andersson ovat olleet alusta lähtien mukana suunnittelemassa ja kehittämässä uutta kuntoutusmallia yhdessä moniammatillisen tiimin ja koko Suomen kattavan osaajajoukon kanssa.

Oma väylä-kuntoutuksessa on otettu koko moniammatillisen yhteistyön voimavarat aidosti käyttöön ja entistä rohkeammin lähdetty myös asiakkaan arkeen: sinne, missä kuntoutusta tarvitaan. Tulokset ovat tähän mennessä olleet varsin lupaavia, ja luennossa summataan ydinoivalluksia asiakasryhmän kuntoutuksesta sekä esitetään konkreettisia malleja toimivimmiksi havaituista kuntoutusmenetelmistä.

Jani Kjäll työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana ja  psykoterapeuttina (perheterapia, VET) HUS nuorisopsykiatriassa, sekä viime vuodet ProNeuronissa psykoterapeuttina ja Oma väylä –projektissa kuntouttajana. Hänellä on kokemusta niin lasten, nuorten kuin aikuisten psykiatrisesta ja neuropsykiatrisesta hoidosta. Aikaisemmin Jani on osallistunut kuntouttajana myös muihin Kelan neuropsykiatrisiin yhteistyöhankkeisiin kuten nuorten hanke ”NUKU” sekä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hanke ”psykiatrinen perhekuntoutus”. Ajankohtaisesti ammatillisesti Jani on kiinnostunut kognitiivisesta psykoterapiasta (koulutuksessa, Helsingin yliopisto). Kognitiivisen psykoterapian menetelmät ovat Janin kokemuksen mukaan osoittautuneet hyvin sovellettaviksi yhdessä perhepsykoterapeuttisten menetelmien kanssa.

Anna-Mari Andersson työskentelee psykologina ja neuropsykiatrisena valmentajana ProNeuron Neuropsykiatriakeskuksella. Hänellä on työkokemusta myös erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatriasta sekä aikuisten neuropsykiatriasta ja psykiatriasta. Hänen ydinasiakasryhmäänsä kuuluvat lapset, nuoret ja aikuiset, joilla on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Viime vuosien päätyönsä Anna-Mari on tehnyt Kelan valtakunnallisessa Oma väylä -projektissa, jossa kehitetään kuntoutusta juuri tälle asiakasryhmälle. Kuntoutustyönsä menetelmiä Anna-Mari päivittää tällä hetkellä opiskelemalla kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti (CBT) -koulutuksessa.  Anna-Mari myös kouluttaa neuropsykiatristen asiakkaiden kuntoutusmenetelmien parissa. Työnsä ohella Anna-Mari on aiemmin tehnyt neurotieteellistä tutkimustyötä Helsingin yliopiston kognitiotieteen tutkimusryhmässä, siten hänen työotettaan ohjaa tieteelliseen näyttöön pohjautuva perusta, jonka luontevana jatkumona toimii tutkimustiedon räätälöinti kullekin asiakkaalle ja asiakasryhmälle soveltuvaksi. Näihin nivoutuu kiintoisalla tavalla myös tavoitteen asettelu ja kuntoutusmenetelmien toimivuuden mittaaminen, jotka ovat Anna-Marin erityisen kiinnostuksen kohteita.
 

Keskustelua ja päivän päätös klo 16:00

Ahdistus ja pelot
Masennus
Uupumus
Paniikkihäiriö
Esiintymisjännitys
Oppimisvaikeudet
Lukivaikeudet
Keskittymisvaikeudet
Tarkkaavuushäiriöt
Puheen ja kielenkehityksen vaikeudet
Sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet
Kehityshäiriöt
Autismin kirjon häiriöt
Varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat
Syömisongelmat
Käytöshäiriöt
Persoonallisuusongelmat
Pakko-oireet
Koulu- ja opiskeluvaikeudet
Äänenkäytön ongelmat
Arjen- ja elämänhallinnan vaikeudet
Elämän kriisit
Lataa ProNeuron-esite