Puheterapian tavoitteena on vahvistaa arjen toiminta- ja kommunikaatiokykyä sekä hyvinvointia arjessa. Puheterapiassa kuntoutetaan ja ennaltaehkäistään puheen, kielen, kommunikaation ja äänen häiriöitä sekä syömiseen ja nielemiseen liittyviä ongelmia. Puheterapeutti on puhetta tukevan, täydentävän ja korvaavan kommunikaation ammattilainen. Hän ohjaa ja opastaa asiakasta ja hänen kanssaan toimivia ihmisiä käyttämään arjessa esim. kuvia, tukiviittomia, kommunikointitauluja ja -kansioita sekä teknisiä kommunikaation apuvälineitä kommunikaationkyvyn vahvistamiseksi. Puheterapian tavoitteiden määrittely pohjautuu puheterapeuttiseen tutkimukseen. Puheterapian tavoitteet ja terapiasuunnitelma laaditaan aina yksilöllisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähi-ihmistensä kanssa.

Puheterapia voi toteutua vastaanotolla tai asiakkaan lähiympäristössä esim. kotona, päiväkodissa, koulussa, laitoksessa tai työpaikalla. Kahdenkeskisen terapiatyöskentelyn ohessa oleellinen osa asiakkaan kuntoutumista on tiivis yhteistyö ja ohjaus asiakkaan läheisten ja muiden arjessa toimivien ihmisten kanssa. Puheterapiaa on mahdollista toteuttaa myös etäkuntoutuksena.

 

Esimerkkejä vaikeuksista ja häiriöistä, joihin puheterapeuttista kuntoutusta suositellaan:

  • puheen ja kielen kehityksen viivästyminen
  • puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeus, joka yleensä näyttäytyy useammalla kielellisen kehityksen osa-alueilla kuten ääntämisessä, sanaston ja käsitteistön hallinnassa, nimeämisen ja sananlöytämisen vaikeutena, kielioppirakenteiden ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeutena, kuulonvaraisen erottelun ja muistin häiriöinä, kielen käyttötaitojen poikkeavuutena
  • äännevirheet, esim. R,L,S,K –äänteiden tuottamisen vaikeus
  • lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus
  • poikkeava vuorovaikutus ja kielen sosiaalisen käytön vaikeus, esim. autismikirjon häiriö
  • laaja-alaisesta kehityshäiriöstä, kehitysvammasta tai CP-vammasta johtuvat erilaiset kommunikaation vaikeudet
  • puheen sujuvuuden häiriöt, esim. änkytys, sokellus
  • kasvojen ja suualueen sensomotorisista häiriöistä johtuvat vaikeudet, esim. sylkivuoto
  • syömiseen ja nielemiseen liittyvät vaikeudet
  • äänenkäyttöön liittyvät vaikeudet, esim. äänen käheytyminen ja väsyminen

 

Miten puheterapiaan hakeudutaan?

  • Puheterapiaan voi tulla maksusitoumuksella tai omakustanteisesti
  • Kuntoutuksen maksajana voi olla esim. erikoissairaanhoito, Kela, kunta tai vakuutusyhtiö
  • Maksusitoumuksen saaminen edellyttää puheterapeutin tutkimusta, jossa ongelmien luonne ja vaikeusaste sekä kuntoutuksen kohdealueet on kuvattu

 

Kuinka pitkään puheterapia kestää ja millaisia kustannuksia siitä aiheutuu?

  • Kuntoutuskäyntien määrä ja kuntoutuksen kustannukset riippuvat maksusitoumuksesta, tyypillisesti puheterapiaa suositellaan 20-40 kertaa/vuosi.
  • Puheterapia voi olla lyhytkestoista kun on kyse lievästä ongelmasta, vaikeammassa häiriössä puheterapiaa voidaan suositella useiksi vuosiksi.
  • Puheterapia voi olla myös ohjauksellista, jolloin kertoja on tarpeen mukaan yhdestä viiteen kertaan.
  • Puheterapia voi olla myös ryhmämuotoista (esim. 20-40 kertaa /vuosi)
  • Kelan vaativa kuntoutus, vakuutusyhtiöiden ja erikoissairaanhoidon maksama kuntoutus on pääosin asiakkaalle maksutonta.

 

Ohjeet puheterapiaan hakeutumiseksi:

Esitietolomake ja ilmoittautuminen kuntoutusjonoon

Kirjaa lomakkeen lisätietoja kohtaan seuraavat tiedot: kotisoite, terapiaan hakeutumisen syy, missä terapia toteutetaan, terapian kerta määrät sekä hoitavataho.

 

Annamme mielellämme lisätietoja omaan tai asiakkaasi tilanteeseen parhaiten sopivasta kuntoutusmuodosta ja hoitopolusta. Mikäli haluat tiedustella jonotilannetta, olethan yhteydessä johtavaan puheterapeuttiimme sirpa.pirila (at) proneuron.fi / 040 553 8500